Wodehousen tuotanto


Wodehousen kirjat ovat silkkaa ajanvietettä. Niistä on turha etsiä syvällisyyttä tai korkeakulttuuria. Ne ovat suoraviivaista huumoria ja tarjoavat sellaista hyväntahtoista hupsutusta, jonka pariin on mukava paeta arjen harmautta ja irtautua hetkeksi kaikesta tärkeilystä. Tarinat muistuttavat suuresti toisiaan ja niissä toistuu usein sama asetelma. Eräs kriitikko huomautti kerran Wodehousen laittaneen uuteen romaaniinsa kaikki edellisen kirjan henkilöt, nyt vain erinimisinä. Plum tuumasi, että mahtaa hepusta tuntua höpsöltä kun hän laittaa seuraavaan kirjaansa taas samat henkilöt - vieläpä samannimisinä.
Wodehouse kirjoittikin kokonaisia kirjasarjoja Bertie Woosterista ja hänen herrasmiespalvelijastaan Jeevesistä, Lordi Emsworthista ja Blandingsin linnasta, sukkelasti sanailevasta Psmithistä, herra Mullinerista sekä golfkerhon Vanhimmasta Jäsenestä. Vaikka Jeeves-tarinat lienevät suosituimpia, pidän itse eniten Wodehousen muista kirjoista. 

Jeeves ja Wooster

Wodehousen tuotannosta kuuluisimpia lienevät Bertie Woosterista ja hänen herrasmiespalvelijastaan Jeevesistä kertovat kirjat. Heistä kertovia romaaneja on 11, lisäksi 35 novellia. 
Ensimmäinen Jeeves-tarina "Extricating Young Gussie" ilmestyi vuonna 1915 ja Jeeves esiintyy viimeisen kerran romaanissa "Tädit eivät ole herrasmiehiä" (kokoelmassa Selvät sävelet, Jeeves - Jeeves-tarinoita 6).
 
Bertie on yläluokkainen, hyväntahtoinen ja hidasjärkinen poikamies. Hän on joutilas, ilmeisesti sukunsa rahoilla elävä heppu. Jeeves on kaikkitietävä, täydellinen "gentleman's personal gentleman", joka ohjailee isäntänsä elämää. 
Novellissa "Jeeves ottaa johdon" kuvataan ne olosuhteet jossa Jeeves astuu Bertien elämään. Tarina löytyy kirjoista "Kyllä Jeeves hoitaa", "Pip-pip, sir" sekä kokoelmasta "Parahin Jeeves." 
Bertie joutuu mitä erilaisimpiin kiusallisiin tilanteisiin ja Jeeves pelastaa hänet pulasta erilaisilla juonilla. 
 
Jeeves (Stephen Fry) ja Bertie Wooster (Hugh Laurie)

Näiden kirjojen värikkääseen henkilögalleriaan kuuluu pelkoa herättävät tädit Agatha ja Dahlia, heppu nimeltä Gussie Fink-Nottle ja muita idioottimaisia nuoria miehiä. Yleensä mukana on myös alituiseen kihloihin pyrkiviä neitoja ja muutamassa tarinassa hupaisa Frederick Spode, joka haaveilee diktaattorin urasta.
Jeeves -kirjoissa on joskus näyttämönä Kuhnurien Kerho, joka parodioi Lontoolaisia poikamiesten kerhoja. Useimmiten tapahtumat sijoittuvat Bertien asuntoon Lontoossa, mutta toisinaan vieraillaan myös maalaiskartanoissa tai käväistään New Yorkissa. 


Blandingsin linna

Englannin Shropshiressa sijaitseva Blandingsin linna on tapahtumapaikkana yhdessätoista kirjassa ja yhdeksässä novellissa. Siellä hajamielinen ja hyväntahtoinen Lordi Emsworth puuhailee ruusujensa ja palkintosikansa parissa. Heppulin rauhaa häiritsevät määrätietoinen sisar Constance, suvun nuoriso, virkaintoinen sihteeri tai muuten vaan paikalle ilmestyvät vieraat. Lordi Emsworthin veli Galahad "Gally" on myös usein läsnä ja järjestelee läheistensä asioita vaihtelevalla menestyksellä. Näissäkin riemastuttavissa tarinoissa puuhataan usein kihlajaisia.

Vas. Lord Emsworth (Timothy Spall) ja
oik. Lady Constance (Jennifer Saunders)
Eräs Wodehousen suosituimmista henkilöistä on mainio ja nokkela nuoriherra Psmith, joka seikkailee neljässä kirjassa. Hän käy siekailematta käsiksi eteensä tuleviin tilanteisiin. Omalaatuisempaa ja sanavalmiimpaa henkilöä harvoin tapaa kirjan kansien välistä. Wodehouse on kehittänyt Psmithille kerrassaan riemastuttavan puhetyylin.
Lukijat saivat tutustua Psmithiin ensiksi pojille suunnatun The Captain -lehden välityksellä. Siinä julkaistiin vuonna 1908 jatkokertomus "The Lost Lambs", joka ilmestyi kahtena romaanina vasta 1935 ja 1953. Ainoa suomennettu Psmith-tarina on "Antaa Psmithin hoitaa" (Leave it to Psmith).

Lisäksi Wodehousen valikoimassa on herra Mulliner joka istuu kylän kuppilassa ja kertoo tarinoita perheestään. Fred-setä puolestaan levittää valoa ja hyvyyttä (toisten mielestä kaaosta) lähimmäistensä elämään aina kun vaimonsa silmä välttää. Wodehouse kirjoitti myös monia kertomuksia, jotka sivuavat golfia ja näiden kertojana on usein golfkerhon Vanhin Jäsen.

Wodehousen kirjoissa puuhataan alinomaa kihlajaisia. Joskus vastentahtoisesti, joskus väärinkäsityksen seurauksena, joskus tieten tahtoen ihan rakkaudesta. Eräs kosinta sujui näin: ”Kuulepas, tyttökulta - hrm - mitä tuumisit jos me, tuota... tiedäthän mihin pyrin?” Ja niin sitten kihlauduttiin. Varsinkin Bertie Wooster joutuu usein vasten tahtoaan kihloihin. Neito yksinkertaisesti päättää kihlauksesta, eikä nahjus kehtaa esittää vastalausetta.
Monessa kirjassa on keskeisessä roolissa hovimestari. Siihen aikaan paremmalla väellä oli yleisesti palveluskuntaa ympärillään. Wodehouse kohtelee tarinoissaan heitä hyvinkin arvostavasti. He ovat usein isäntäväkeä tervejärkisempiä.
Nuorena poikana Wodehouse vieraili tätinsä mukana kartanoissa ja poika joi usein teetä palvelijoiden puolella. Siellä hänelle tuli tutuksi kartanoiden palvelijoiden hierarkia ja käyttäytymissäännöt. Niinpä hän osasi kirjoissaan kuvata assiantuntevasti heidän edesottamuksiaan.

Wodehouse kirjoittaa omasta kokemuspiiristään. Kirjoittaessaan näytelmiä ja musikaalitekstejä hän tutustui näyttämömaailmaan. Monta kertaa tarinaan liittyykin näytelmäseurue, tanssityttö tai näytelmäkirjailija. Nuoruudessaan hän oleskeli tätiensä luona. Niinpä monissa tarinoissa esiintyy täti - usein uhkaavana ja määräilevänä. Wodehouse oli intohimoinen Golfin pelaaja. Tästä johtuen toisissa kirjoissa päähenkilö on myös innostunut golfista. Hän kirjoitti myös monia golf-aiheisia novelleja.

Tarinoita on sovitettu myös Tv-sarjoiksi. 1960-luvulla nähtiin BBC:n toimesta sarjat ”The Blandings Castle” ja ”The World of Wooster.” Vuonna 1975 alkoi ”Wodehouse Playhouse” ja  1990-luvulla ITV:n ”Jeeves and Wooster.” Tässä mainiossa, suomessakin nähdyssä sarjassa Hugh Laurie on Woosterina ja Stephen Fry Jeevesinä, molempien sopiessa osiinsa täydellisesti. BBC:llä nähtiin Tv-sarja Blandings 2013 (6 jaksoa) ja 2014 (7 jaksoa), pääosissa Timothy Spall lordi Emsworthina ja Jennifer Saunders lady Constancena.

Monta tarinaa on filmattu valkokankaalle, mm. ”Uneasy Money”, ”The Prince And Betty”, ”Thank You Jeeves”, ”Piccadilly Jim” (1936), ”A Gentleman of Leisure” ja ”Damsel in Distress” (1937, pääosissa Fred Astaire ja Joan Collins.) 1970-luvun alussa alkoivat myös Wodehousen tarinoihin perustuvat, äärimmäisen suositut BBC:n radiokuunnelmat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti