19.9.2018

Aina vain paranee

P.G. Wodehouse
Aina vain paranee

Gummerus 1953
Barmy In Wonderland 1952

Tässä kirjassa ei ole lordeja, hovimestareita eikä maalaiskartanoita. Toilailemassa on sen sijaan sietämätön näyttelijä Mervyn Potter, jonka vaikutuksesta lontoolainen Cyril (Barmy) Fotheringay-Phipps ajautuu hotellin aulakirjurin toimesta Broadwaylle näytelmän tuottajaksi. New Yorkissa hän oitis polttaa ihastuttavan neitokaisen hatun. Onpahan sekin konsti päästä luontevasti puheisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa. Kokeilkaapa. Kyseinen sanavalmis neito, Dinty Moore, ei tempusta varsinaisesti ihastunut. Palaneen tilalle Barmy kustansi tietysti uuden ja Dintyn valitsema hedelmäsalaattia muistuttava luomus oli kovasti mieleinen.


Erinäisten kommellusten jälkeen asiat näyttivät jo sujuvan mukavasti, mutta sitten kuvaan astui luurankomaisen laiha rikosoikeuden asianajaja J.Bromley Lippincott. Hän oli pelottavan näköinen mies ja hänellä oli pahaa ennustava asiakirjasalkku mukanaan. Lopulta kuitenkin Barmy ja Dinty saattoivat lähettää tällaisen sähkeen: ”Juh-huu, Kappalainen, tai Kirkkoherra. Kannet tyhjiksi piakkoin tapahtuvan vihkimisen varalta, pupuseni. Phippsit saapuvat - ja, voinen lisätä, kellojen soiton säestyksellä. Kunnioittavasti Phipps.”

Tämä on oikein mukava kirja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti